torstai 5. tammikuuta 2012

I need a drink!

Päivä nro 4

Nukuin pommiin. Vain 20 minuuttia, mutta senkin seuraukset kyllä huomasi. Tuli kiire. Kännykkä sammuili, jopa kesken puheluiden. Läppäri ylikuumeni ja tilttasi täydellisesti pahimmalla hetkellä. Yhteydet pätkivät niin puhelinverkossa kuin internetissäkin. Kaikki mahdollinen tekniikka tökki. Kaikki juuri kiireisimpänä aamuna. Asiat kestivät kolme kertaa pidempään kuin olin suunnitellut ja kuusi kertaa pidempään kuin olisi pitänyt. Odottelemista. Säätöjä ja vääntöjä ja ajantuhlaamisia. Päällekkäisyyksiä. Ylikuormittumista. Huonoja uutisia. Epätietoisuutta. Väärinkäsityksiä. Jouduin perumaan yhden palaverin viime tipassa saadakseni akuutimmat tulipalot sammutettua. Jouduin perumaan salitreenit viime tipassa samasta syystä. Univelkaa. Väsymystä. Ahdistusta. Henkilökohtaisen elämän haasteita. Vaikeuksia ehtiä syömään. Vaikeuksia ehtiä hengittämään. Vaikeuksia PYSTYÄ hengittämään.

Päivän lopussa ei mikään olisi maistunut paremmin kuin drinkki. Huomasin ajatusten täyttyvän drinkinkaipuusta sitä varmemmin mitä pidemmälle ja pahemmiksi vastoinkäymiset etenivät. Ei todellakaan kyse nyt mistään pään täyttämisestä yörillumisella ja ämpärillisellä alkoholia. Vaan ainoastaan yksi drinkki. Yksi joku jotain. Vaikka pienikin. Normaalisti tällaisen päivän päätteeksi olisikin saattanut maistua yksi lonkero, yksi cocktail tai yksi vodkakarpalo. Ei enempää. No, ehkä toinenkin. Mutta edes yksi. Kamoon, ihan vaan yksi. Se olisi ollut vähintäänkin kohtuullista.

Tuntui vähintäänkin kohtuuttomalta jättää itsensä ilman tippaakaan. Mutta auta armias, jos olisin sortunut jo neljäntenä päivänä. Kyllä minulla nyt sentään sitä enemmän on tahdonlujuutta, vaikka päivä olikin kyllä suorastaan karmea. Olisikohan se sitten kuitenkaan tuntunut vähemmän karmealta loppumetreillä yhden drinkin ansiosta? Sodavesi, hyvä musiikki ja öinen chat-avautuminen ystävän kanssa tuntuivat lopulta helpottavan nekin.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Maailma on pystyssä edelleen. Päivästä jäi lopulta jäljelle lähinnä kysymys siitä, että miksi ihmeessä tuon kaiken keskellä mielessä kummitteli drinkki. Yksikään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti