Päivä nro 15
Something's going on!
Aikainen herätys. Liian lyhyet yöunet, mutta reipas fiilis. Aamukävely pakkasessa. Siis mitä ihmettä! En mennyt palaveriin taksilla, vaan hyötyliikuin! Kävelin. Pakkasessa. Heti aamulla. Enkä vielä näin iltaan mennessä ole toipunut siitä, että repäisin näin extremesti vastaan vanhoja tapojani. Ja siitä huolimatta olin vielä perilläkin ajoissa. Jotain on nyt pahasti mullistumassa.
There's no business like show business!
Pitkä mutta mahtava palaveri. Ihanien persoonien ja ihailemieni ammattilaisten kanssa etuoikeutetussa maailmassa. Yksi niistä päivistä, jolloin taas sisäistyi syvälle asti se, miten hienojen ilmiöiden parissa sitä saakaan työskennellä.
It's a girl!
Lounastauon vietin sairaalassa - mutta onnen merkeissä. Veljeni perheeseen odotetaan toista lasta, ja sain kunnian olla mukana pitämässä kädestä ja katsomassa ruudulta tulevan perheenjäsenen sydämensykettä ja tutkimassa kasvojen profiilin yhdennäköisyyttä vanhempiin verrattuna. Rakas kummipoikani saa pikkusiskon!
Feeling alive!
Illalla otin salillisen. Siis treeniä. Onko ihanampaa, kuin huomata kuntonsa kohonneen? Onko parempaa fiilistä, kuin treenin ja saunan jälkeen? No ei ole.
Love what you do!
Edellämainittujen lomassa, ennen ja jälkeen, ohjelmassa oli perustoimistorottailua, mutta poikkeuksellisen jouhevaa ja tehokasta sellaista - asiat etenevät ja taakat kevenevät. Joskus niinkin, laitan tämän päivän muiston varastoon niitä tökkiviä työhetkiä varten. Yritän niiden tullen muistaa myös, että asennekin saattaa vaikuttaa duunikuvioiden sujuvuuteen.
Drunk on life!
Kuka tarvitsee alkoholia? En minä ainakaan. En tänään ainakaan.
Miten tipaton 2012 jatkui tästä kirjoituksesta eteenpäin?
VastaaPoista